joululahja osa2

Tällainen Salama mcQueen- setti lähti joululahjaksi pienemmälle kummipojalle.

Paidan kaava ottobre 6/11 toy dog

Housut ottobre 4/11 city mouse verkkarit

Paidan kankaat joustofroteeta myllymuksuilta ja eurokankaasta, applikointi velour ja trikootilkuista.

Housut velouria, myllymuksuilta.

Applikaatiokuva netistä googlattu.

Minna

joululahja

Tällainen dinosaurus-setti lähti kummipojan joulupakettiin.

Paidan kaava ottobre 6/11 toy dog

Housut ottobre 4/11

Kankaat omista varastoista, 

dinosauruskuva vanhasta muotimuksut lehdestä.

Minna

Yksi pieni elefantti...

Pitkän aikaa on ollut jo mielessä toteuttaa tämä elefanttipaita ja nyt sain riivittyä itselleni aikaa ompeluun.

Ohje löytyy ottobren numerosta 4/11. Paitaan käytin omaan kangasvarastoon kertyneitä kankaita. Norsu on velouria ja muu kangas joskus kirpparilta löytynyttä college-kankaan tyyppistä kangasta.

Paita sai kaverikseen samasta kankaasta myös housut, joiden ohje löytyy samasta ottobren numerosta. Asu oli käyttäjänsä mielestä kiva ja äidinkin mielestä ihan onnistunut... :)

Minna

Syyspipoja

Täällä taas pitkästä aikaa. Jotain on sentään saatu aikaiseksikin, vaikka tuntuu, että päivät vierivät ohitse niin, ettei mitään ehdi saada tehtyä. Nämäkin pipot ovat olleet valmiina jo tovin ja käytössäkin jo, mutta nyt vasta sain ne kuvattua tännekin nähtäväksi.

Eetun toive oli saada jokin dinosaurus aiheinen pipo. Venlalle ajattelin ensin jotain tyttömäisempää, mutta hänpä ilmoittikin, että haluaa samanlaisen, joten sellainen oli vain tehtävä. Hieman sitten vain "tyttömäisemmissä" väreissä.

 Syksyn viimat saivat omankin pään palelemaan, joten eipä siinä sitten auttanut muu kuin ommella jotain omaakin päätään lämmittämään. Tällainen siitä sitten tuli...

Minna

Syyspäivä

 Tänään on nautiskeltu aurinkoisesta syyspäivästä ja sen kunniaksi hain kameran sisältä ja tein pienen kierroksen pihalla. Iso osa pihan kasveista on jo surullisen näköisiä kuihtuneita, mutta muutamia piristäviä kukkijoita vielä kuitenkin pihalta löytyy. Viime yönä käytiin jo melkein pakkasella, +2 asteessa. Vaikka kesä hurahti ohi hurjan nopeasti taas jälleen kerran, niin jotenkin hassusti nautin myös tästä syksystä, sen sateista ja kirpsakoista aamuista. On se kuitenkin aika rikkaus, että meillä on vuodenajat.

Tällä viikolla riehunut syysmyrsky kaatoi osan tyrnipuista

Minna

mekko

Pitkästä aikaa täälläkin taas kirjoittelemassa. Kovasti on ollut muuta touhua viimeaikoina ettei ole meinannut millään tännekään ehtiä. Ristiäisiä meillä vietettiin reilu viikko sitten. Poika sai nimekseen
Vili Iivari.
Nyt kun stressi juhlien järjestämisestä on ohi, onkin aika kulunut kaikenlaisten rästihommien tekemiseen kuten viinimarjojen poimimiseen ja omenoiden ja kurkkujen säilömiseen...

Ennen ristiäisiä yritin sovitella kaikkia vanhoja mekkojani, jotka sujahtivat päälle kyllä muuten mutta kaikesta päätellen uuden vauvan tulo on suurentanut rintavarustusta (valitettavasti vain tilapäisesti) sen verran että yksikään vanha mekko ei mahtunut kiinni rintamuksen kohdalta. Eipä siinä sitten auttanut muu kuin alkaa ompelemaan, varsinkin kun tulossa olivat myös yhdet ystävien häät.

Tälläinen lopputulos siitä sitten tuli. Itseä miellyttänyt kangas löytyi valmiiksi kaapista. Olen joskus ostanut sen kirpparilta ja oli alunperin vanha pussilakana. Ihanan pirtsakka ja kesäinen väri omasta mielestäni ja olinkin jo miettinyt mitä siitä tekisin. Kaava on Suuren Käsityölehden numerosta 3/09. Hieman muokkasin kaula-aukkoa pienemmäksi yhdellä ylimääräisellä nauhalla ja niskalenkkiin laitoin tarranauhan, jotta on helppo saada auki imetystä varten. Myös helma on lyhyempi kuin alkuperäisessä mallissa.

Mekko on oikein mukava päällä. Kangas on käytössä ihanasti pehmennyt ja laskeutuu mukavasti. Imettäminenkin mekon kanssa onnistui oikein hyvin.

Kuvien taustana näkyy keväällä uudistettu perennapenkki. Hyvin ovat kaikki kukat lähteneet kasvuun ja olen uudistettuun kukkamaahani enemmän kuin tyytyväinen. (Erityisesti kun rikkaruohot eivät ole sitä vielä ehtineet valtaamaan)

Mukavia loppukesän päiviä kaikille!

Minna

ps. ainiin piti vielä mainita, että kuvat on otettu perheen viisivuotiaan avustuksella. Yllättävän hyvin se sujui jo, tosin sen jälkeen kun ohjeistus otettiin uusiksi. Ensimmäisissä kuvissa ei nimittäin näkynyt juuri muuta kuin äidin pää... mutta uusintaotoksissa sitten onnistuttiin jo ihan kohtuullisesti... :)

Petunia

Ensimmäinen itse siemenestä kasvattamani petunia. Keväällä nämäkin taimet näyttivät niin pieniltä ja heiveröisiltä, että ajattelin hukkaan menneen senkin vaivannäön niitä kasvatellessa. Mutta nyt loistavat kauneudellaan.

Lajike on suberbissima alba ja siemenet tilasin Korpikankaan siemenestä. Taisi jäädä vielä siemeniä pussiin, joten varmasti tulevat kylvetyksi loput ensi keväänä.

Minna

ps. kova olisi hinku jo taas ompelukonettakin päästä hurruttelemaan, mutta tällä hetkellä vauvanhoidolta liikenevä aika menee ulkoilmasta ja kesäkeleistä nauttiessa. Mutta ehkä sitten jos sattuu joku sadepäivä kohdalle tai ainakin sitten syssymmällä. Kyllä sitä ehtii sitten vielä talven mittaan sisälläkin kökkiä ja huristelemaan koneella... Nyt pitää nauttia vielä lämmöstä.

pionien juhlat uudelle tulokkaalle

Pari viime viikkoa kotiamme on täyttänyt maidontuoksu, vauvan suloinen tuhnutus, sinappikakkavaipat, pyykkivuoret ja ihanainen onni. Pieni poika syntyi 27.6. pitkän odotuksen jälkeen. Kaikki muu on nyt jäänyt vähän toissijaiseksi tuon pienen hurmurin saavuttua.

Pojan syntymän aikoihin pionit puhkesivat kauneimpaan loistoonsa. Lupasin aikaisemmin kuvia uudesta ulkogrillauspaikasta, jota pionit nyt kehystävät. Nämä kuvat otettu siis pari viikkoa sitten, nyt ovat kauniit kukat jo lakastuneet. Aika mukava pieni grillauspaikka tuosta tuli. Tarkoitus oli saada sellainen pieni ja mukava "makkarangrillauspaikka" pihalle. Suuremmat ateriat sitten valmistetaan ja grillataan grillikatoksella.

Viime syksynä istuttamani "Santa fe" niminen pionikin innostui jo kukkimaan vaikka en uskaltanut siltä vielä mitään toivoakaan. Aika kauniita kyllä olivat nuo kaksiväriset kukat ja hieman pitkäkestoisempiakin kuin muut. Eivätkä nuo muutkaan pionit näyttäneet ainakaan toistaiseksi kovin pahasti suuttuneen syksyisestä siirtämisestä. Isona paakkuna yritin siirtää, jotta juurakko säilyisi mahdollisimman ehjänä. Aika hyvin ilmeisesti siinä sitten onnistuin.

Sää oli kuvaushetkellä hieman pilvinen, mutta kauniita ovat kukat silti. Alimmassa kuvassa kukka, jonka nimeä en tiedä. Kukka on kantautunut minulle viime vuonna puutarhamessuilta, jossa lapset saivat istuttaa kukkien taimia. Olen ajatellut sen olevan jonkin tyypin pelargonia sen lehden mallin perusteella. Sain sen jopa talvehtimaan ja nyt kukkii taas kauniisti. Tietääkö joku muu, mikä kukka on kyseessä?

Vauvantuoksuisin terveisin

Minna