Tänä vuonna vietimme halloweenia omien kolmekymppissynttäreideni yhteydessä. Koristelujen miettiminen ja tekeminen oli aikaavievää, mutta kivaa työtä.
Ylemmässä kuvassa ovikoriste, joka ei koskaan päätynyt oveen, koska en jaksanut lyödä sitä varten naulaa, mutta oli kuitenkin eteisessä toivottamassa vieraat tervetulleeksi.
Kurpitsan kovertamisessa luulin olevan suurempikin työ kuin mitä se todellisuudessa oli. Kurpitsan kasvatus tosin ei ollut niin yksinkertaista kuin ensin luulisi. Oma kurpitsaviljelmäni tuotti yhden kymmenensentin halkaisijaltaan olevan kurpitsan, joten kurpitsakoristeet olivat jäädä saamatta. Mutta onneksi oli äitini kokeillut kurpitsan kasvatusta minun onnekseni ja lahjoitti hyvän saaliin käyttööni. Ajanpuutteen vuoksi tosin kaiverrettavaksi päätyi vain yksi kurpitsa. Muut saivat toimia koristeina muuten vaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti